Heti Krabin lentokentälle päästyä suunnistettiin lippuluukulle ostamaan bussiliput Ao Nangiin (150bahtia/hlö eli 3,78e). Lähdimme välittömästi taittamaan liki 30km matkaa Ao Nangia kohti.
Hotellilla oli sisäänkirjautuessa pientä sählinkiä maksun kanssa, mutta huoneemme Ancora Blu Boutique hotellissa osoittautui erittäin viihtyisäksi ja siistiksi. Huone on noin 30neliötä ja täällä on iso sänky, taulu tv, kampauspöytä, iso kylpyhuone, hiustenkuivain, vedenkeitin, jääkaappi, kassakaappi ja oma parveke upealla näkymällä vuoristoon. Kahvinkeittomahdollisuudet ja ilmaista pullovettä ja keksejä.
Ainoana miinuksena havaitsimme että jostain syystä huoneessa on tavattoman paljon pieniä muurahaisia joka paikassa...
Vettä tuli kuin aisaa ja pohdimme ja pohdimme mitä sitä tekisi Ao Nangissa joka parhaiten rantakohteena tunnetaan. Mieleen muistui repussa mukana kulkeva vodkapullo. Olisi aika viimein korkata se! Hotellilta luvattiin antaa ilmainen moporiksakyyti läheiselle Tescolle. Sieltä 8eurolla korillinen tavaraa; isoja (0,7l) olutpulloja, Bacardin mansikkabreezeriä, 2l limupullo, pari limsatölkkiä, pari isoa sipsipussia ja suklaapatukka. Eiköhän sillä illanvietto käynnisty!
Otettiin rennosti; juotiin hotellihuoneessa, syötiin sipsejä ja fiilisteltiin parvekkeen maisemia ja katseltiin tabletilta yksi jakso ohjelmaa Arman pohjantähden alla. Sattui olemaan juuri se suomalaisuutta käsittelevä jakso ja se sai pohtimaan kaikenlaisia ajatuksia humaltuvan reissaajan päässä. Toiset asiat Suomessa on kyllä niin perseestä mutta toiset asiat kyllä niin paljon paremmin. Täällä kun on nähnyt ja kuullut ja kokenut taas kaikenlaista niin osaa arvostaa taas niitä asioita jotka ei täällä ole itsestäänselvyys alkaen ihan puhtaista lakanoista ja vessapaperista. Toisaalta täällä monet asuu kadulla omistamatta kuin tyyliin vaatteet päällään, joten mun vessapaperittomuus jossain parinkympin hotellissa ei taas siihen verraten kuulosta kovinkaan vakavastiotettavalta...
Se asia joka mua itseäni jäi kuitenkin eritoten askarruttamaan on suomalaisten asenne ja käyttäytyminen ulkomaalaisia kohtaan.
Vaikka täällä (etenkin) syrjemmillä seuduilla meitä katsotaan pitkään tai jotkut hihittelee hyväntahtoisesti en voi millään edes kuvitella minkälaista olisi jos täällä porukka olisi yhtä rasistista kuin Suomessa keskimäärin. Haukuttaisiin/nimiteltäisiin, huudeltaisiin, uhiteltaisiin, käskettäisiin painua vittuun heidän maasta ja kohdeltaisiin kuin alempiarvoisina ihmisinä jotka tulevat heidän maahan tekemään vaan pahojaan ja ovat varsin ei toivottuja vieraita ja se kyllä kernaasti kerrotaan. Se olisi niin hirveätä ja haluaisin heti vaan pois!!
Toki maassa maan tavalla ja maan lakeja tulee noudattaa ja kulttuurit on erilaisia ja osa ihmisistä (uskonnosta, ihonväristä, sukupuolesta tai kansalaiauudesta huolimatta) on pahoja ja tekee pahojaan mutta pistää joskus niin vihaksi suomalaisten ahdasmielisyys ja rasistisuus. Yhtä kumman näköinen täällä on valkoihoinen suomalainen kuin Suomessa tummaihoinen ihminen.
Ja emme mekään täällä ole aina kaikkia säädöksiä ja yleisiä tapoja osanneet noudattaa ja joskus se selkeästi on paikallisia ärsyttänyt, mutta kun moka on tapahtunut niin oppii jatkossa toimimaan oikein. Ihmiset on loppuenlopuksi hyvin samanlaisia eikä eri ihonvärisissä ja etenkään eri uskontoa edustavissa ole mitään niin pelottavaa tai pahaa. On rikkaus päästä näkemään tämä kaikki ja näkemään elämää eri vinkkelistä eri puolella maapalloa. Kaikki ihmiset on samanarvoisia. Piste! :D
Loppuillasta lähdettiin pienessä pöhnässä seikkailemaan yön pimentämille lähikaduille. Päädyttiin yökerhoon jossa ei työntekijöiden lisäksi ollut kuin keskellä discolattiaa ketarat oikosessa makaava koira. Työntekijä oli thaimaalainen valkoiseen minimekkoon pukeutunut kolmekymppinen nainen ja kun hän käveli pitkin baaria kumarrellen ajattelin että pian takapuoli vilahtaa... Nainen koitti meitä vähän jututtaa ja osasi Suomeakin lauseen verran puhua.
Juuri kun ajateltiin vaihtaa paikkaa pamahti baariin väkeä. Sisään hyökkäsi pari eurooppalaisten näköistä porukkaa. Pian yökerho muuttui Irlanti-Ruotsi jalkapallon kisastudioksi ja huuto alkoi ja me liukenimme vähin äänin paikalta...
Hoiputtiin tien toiselle puolelle ja siellä meno oli toista luokkaa; liki kaikki Ao Nangin 18-25v turistit pienessä baarintapaisessa tanssimassa sikajuovuksissa ja hevimiehen oloinen vaalea partasuinen baarimikko tarjoili janoisille tiskin takaa juomia ja toinen työntekijä seisoi baaritiskin päällä villiten ihmisiä juomaan enemmän ja nopeammin ja tanssimaan villimmin. Baarin seinällä oli ruotsinlippu ja baarin wifin salasana: goFUCKyourself. Smirnoff ice kurkusta alas ja kohti hotellia ja sänkyä!
Herättiin ilman herätyskelloja 8 aamulla ja viimeillan juhlinta tuntui päässä melkoisesti. Raahauduttiin hotellin aamiaiselle ja miettimään päivän kulkua.
Suunnitelmissa oli lähteä Tiikeri temppelille mutta todettiin olotilojen olevan melkoiset joten siirettiin se reissu huomiselle ja päätettiin lähteä Krabin kaupunkiin katsomaan paikkoja. Matka taittui kulkupelillä nimeltä Songthaew. Kyseessä katettu lava-auto jonka lavalle hypättiin "lennosta" kyytiin. Matkan varrella kyytiin hyppäsi ranskalainen pariskunta viereemme istumaan ja miesosapuoli oli varsin hilpeällä päällä... Hurjankin matkan aikana vaihtoi lavalla toikkaroiden sandaalit Converseihin, tanssi ja lauloi ja ties mitä.
Kyyti kustansi 50bahtia per henkilö eli vain reilun euron ja matkaa oli varmaan 25km.
Krabi townissa kierreltiin siellä täällä katsellen paikkoja.
Otettiin uusi kyyti aikeena jatkaa matkaa lentokentän lähelle jossa sijaitsisi suuri hypermarketti nimeltä Big C ja Outlet Village. Menopelin kuskina toimi paikallinen mies etunimeltään Opas. Maksun koittaessa meillä ei ollut kuin 1 000 bahtin seteli ja Opas ei omannut vaihtorahaa joten oli mentävä huoltoasemalle rikkomaan rahaa ja sekin kävi suorituksesta kun kukaan ei puhunut englantia eikä sitä ymmärtänyt.
Kierreltiin ja katseltiin ja käytiin Big C:n ruokatorilla syömässä 1euron annokset riisiä ja valkosipuli/mustapippurikanaa. Oli reissun aneemisimmat annokset. :D Iso kasa kuivaa klimppistä riisiä ja muutama hassu kananpalanen, ei pisaraakaan mitään kastiketta. Jääkylmä omenamehu sen sijaan oli kirpakkaa ja hyvää!
Myöhemmin käytiin syömässä toiset annokset ja nekin piti elekielellä järkeillä kun englantia ei puhuttu sanaakaan eikä liioin ymmärretty (vaikka ruokalista oli englanniksi). Annos oli erittäin maukas; grillattua ankkaa, bbq kastiketta ja riisiä. Jälkiruoaksi vielä kookoksesta tehtyä jätskiä.
Joku mies lupasi viedä meidät takaisin Ao Nangiin 400bahtilla muttei oikein lämmetty ajatukselle pimeästä taksista vähän liian supliikin miehen tarjoamana. Hinta laski 300bahtiin ja lopulta myönnyttiin ja hypättiin hänen autonsa kyytiin. Matkan aikana pysähdyttiin hakemaan miehen kotona odottavalle pojalle ruokaa ja höpistiin niitä näitä. Mies vähän väliä alkoi yhtäkkiä nauraa röhnöttämään ja vilkuili meitä "Okey okey okey Fiiiinland okey".
Loppuenlopuksi olisimme voineet päätyä minne tahansa ja luotimme vain mieheen ja siihen että vie meidät hotellille. Turvallisesti perille päästiinkin ja nyt ollaan vaan loppuilta lepäilty. Josko huomenna Tiikeri temppelille kuntoilemaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti