Viime iltana tosiaan lähdettiin Georgetownista bussin kyydillä kohti Kuala Besuttia. Bussiin lastautui mukaan myös muita vaaleaihoisia turisteja Tanskasta, Kanadasta, Englannista ja yksi Virosta. Saavuttiin perille viideltä aamulla. Koko pieni Besutin kalajastajakylä oli täysin pimeä ja hiljainen ja kaikki paikat olivat siihen aikaan kiinni. Erään matkatoimiston poika päästi kaikki sisälle matkatoimistoon istuskelemaan ja odottamaan aamun ekaa venekyytiä Perhentian saarille.
Meni yhdeksään ennenkuin päästiin pieneen paattiin niiden muiden vaaleiden matkaajien kanssa. Muut menivät pienelle Perhentian saarelle ja heidät vietiin ensin. Me jatkettiin venekuskin kanssa kolmisin pikkupaatilla isolle Perhentian saarelle. Pieni vene kiisi pitkin Etelä-Kiinan merta kamalaa kyytiä että hirvitti. Onneksi oli pelastusliivit! Matkalla näin hain joka hyppäsi kerran merestä pinnalle. Sillä oli valtava selkäevä ja oli jotenkin vaikuttava näky! Maisemat olivat muutenkin mahtavat; turkoosi meri ja pieniä ja isoja viidakkosaaria siellä täällä.
Majoituimme Bayu lodge dive resorttiin. Olimme maksaneet per yö 10e yli budjetin mökistämme ja odotukset oli korkealla. Paljastui ettei mökki ollut ehkä jokaisen ylimääräisen euron arvoinen, pimeä, kulahtanut sänky/patja/peitteet ja puinen hökkeli jossa oli reikiä siellä täällä josta viidakon asukit pääsevät sisälle..hrrr. Lepakon pesäkin vissiin sisällä sängyn vieressä että tulossa uneton yö.. Tosi kivaa. Paljastui ettei paikassa olekaan nettiä lainkaan - lupauksista huolimatta. Eihän me tänne tultu netissä roikkumaan mutta kyllä se netti vaan olisi niin pirun tärkeä tällaisille reppumatkaajille kun pitäisi suunnitella seuraavaa määränpäätä ja päästä varaamaan lentoja ja yöpaikkoja ja päästä perille muutenkin kaikesta.
Suihkukin oli rikki eikä vettä tullut lainkaan ja siinäkin sai patistella toistuvia kertoja että joku korjaisi suihkun... Eikä se nytkään juuri toimi.. :D
Kamalan kalliskin mesta tämä koko saari on. Että kaikilta ylimääräiset pois vaan!
Mutta vaikka negatiivisia asioita löytyy, on tämä silti oikein kaunis paikka upeine kirkkaine vesineen ja vaaleine hiekkarantoineen. Vaaleita matkalaisia ei juuri tällä Perhentian Besarilla ole meidän lisäksemme, on paikallisten suosiossa lähinnä viikonloppuloman viettopaikkana.
Tänään käveltiin tätä meidän puolen saarta edes takaisin, otettiin aurinkoa lukien kirjaa, käytiin uimassa muutaman kerran välissä, syötiin jätskit, saatiin muurahaisten puremia/polttamia varpaat täyteen (auts) ja kunhan vaan ollaan oltu.
Oli hauskaa kun aurinkoa ottaessa joku alkoi puhutella mua ja joku paikallinen malesialainen poika/mies kantoi mun luo ison kookospähkinän jossa oli pilli ja sanoi että hän tahtoi tuoda mulle juotavaa kun oli tarkkaillut aiemmin että multa loppui vesi. Hämmennyin hieman ja kiittelin vaan kovasti, epäilin kyllä että pian se pyytää rahaa niin pistän Tuomaksen maksaan :D mutta ilmainen kookos taisi olla....kilttiä. ♡
Illalliseksi käytiin tilaamassa kunnon safkat yhden toisen resortin ravintolasta. Otettiin 2henkilölle setti joka sisälsi 4 pääruokaa (valitsimme hapanimelä kanaa, grillattua kalaa, lihaa soijakastikkeessa ja pavunversoja ja suolattua kalaa. Settiin kuului suuri hopeakulho riisiä ja kannu appelsiinimehua ja jälkiruoaksi lautasellinen hedelmiä (lähinnä vesimelonia). Illallinen kustansi yhteensä 12,5€, ihan hyvä hinta tuollaisesta setistä! Nuo pääruokalautaset oli tosi isoja ja meinas loppua jaksaminen kesken... osa hedelmistä jäi kun tila mahasta loppui kesken. :D Harmi kun kuvaa en ottanut..
Lopppuillasta vielä yhdet oluet merenrannalla, joskin pilkkopimeällä sellaisella. :D Tämä se on elämää! Saa nähdä saadaanko unta koko yönä kiitos lepakonpesän...




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti